lauantai 5. toukokuuta 2018

Loki- neuletakki

En ole kovin kummoinen neuloja taidoiltani mutta intoa onneksi piisaa sitäkin enemmän. Nautin itseni haastamisesta silloinkin, kun lopputulos ei välttämättä olekaan aivan sellainen kuin visio oli - tai sellainen kuin muut ovat tehneet. Ragga Eiriksdottirin luoma Loki- neule viehätti minua heti ensisilmäykseltä. Toteutus oli kuitenkin, jopa meikäläisen mittapuulla, harvinaisen pitkässä puussa, sillä vasta noin kaksi vuotta ohjeen tulostamisen jälkeen tuli vihdoin valmista! Tuohon aikaan mahtui jo kainaloihin asti neulotun takin purkaminen, koska käyttäjä itse ehti kasvaa siitä ohi.

loki_neuletakki

steekattu_neuletakki

Lankana käytin Novitan Aapoa, joka on blendiltänä sama kuin seiskaveikka mutta kerän koko on vain 100g. Aapo vastasi paksuudeltaan ohjeessa käytettyä lankaa. Käytin koon neljä puikkoja ja Magic Loop- tekniikkaa. Se oli tällaiseen työhön tosi hyvä! 

Tykkäsin, että ohje oli selkeä mutta kaaviokuvaa katsellessa piti kyllä rapsutella päätä. Onneksi FB:n neulontaryhmä tuli apuun ja kokeneemmat selvensivät, että kuviossa näkyvät mustaksi jätetyt ruudut eivät ole "mitään" ts. ne voi jättää tyystin huomiotta. Ovat siinä vain tekemässä kuvion paperilla selkeämmäksi. Minä neuloin koon 4 ja siitä tuli nyt 97cm pitkälle ja hoikalle oikein passeli. Oma ohjeeni on tämä alkuperäinen ja englanninkielinen, mutta Pieni lankarulla- blogista löytyy ohjeesta suomennos.

Neuletakissa yhdistyi mielestäni kivalla tavalla "aivoton" ainaoikein- neule mutta myös haasteellisempi kirjoneuleen osuus. Kuten kuvistakin huomaa olen parempi ompelijana kuin neulojana, sillä kirjoneule kiristää vaikka kuinka koitin tehdä löysää. Ainaoikein- neuleeni sensijaan ei ole hurjan siistiä sekään mutta eipä mitään, harjoitus tekee mestarin! Aiemmin olen neulonut Pikkuvelille Baby Sophisticate neuletakin.

steekkaus_neule

loki_neuletakki1 
loki_neule
Sovituskuvia ottaessa meinasi jousipyssymiehellä tulla aivan hiki, neule on siis ainakin lämmin!
Kihelmöivin osuus takin teosta oli ehdottomasti se, kun steekkasin eli aukileikkasin työllä ja tuskalla neulotun neuleen auki. Tikkasin ensin reunat ompelukoneen tiheällä siksakilla moneen kertaan ennenkuin uskaltauduin leikkaamaan. Toistaiseksi purkautumia ei ole mutta eipä neuletta ole vielä sovituskuvia enempää käytettykään. Sopiva vetoketju löytyi kerrankin suoraan omista varastoista.

Jännitin tosi paljon sitä, mitä herkistä herkin käyttäjäni tuumaa villalangasta neulotusta takistaan, mutta sovittelujen perusteella ei ainakaan niin paljoa kutissut että se olisi harhauttanut ajatukset hengarilla jousipyssyllä  ampumisesta. Valmis neule pestiin ennen steekkausta villanpesuaineella ja huuhteluveteen laitettiin hiustenhoitoainetta, joka varmasti vei villan karkeutta ja pistelevyyttä pois. Kestovaippa-ajat ovat jo niin kaukana takanapäin ettei lanoliinia enää kaapista löytynyt, se olisi varmasti ollut hoitoainetta parempi vaihtoehto.

Projekti oli ihanan haasteellinen ja onnistumisen ilo oli suuri vaikka jälki voisikin olla paljon siistimpää. Hyvä puoli tällaisessa hieman epäkurantissa lopputuloksessa on se, että jää nälkä onnistua ihan kunnolla. Olenkin pyöritellyt ajatusta tällaisen neulomisesta myös Pikkusiskolle.

Tässä työssä siis käytin sekä Magic Loop- tekniikkaa että steekkausta, oletko sinä kokeillut kumpaakaan? 

Jos neulomisjutut kiinnostavat niin sinusta voisi olla mukavaa lukea myös nämä postaukset: