sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Isäinpäivän brunssi ja lahjat



brunssi2


DSC_0055


Meidän isi on hyvä rakentamaan Legoilla ja lukemaan ninja- satuja. Näin sanoittivat kaksivuotias ja neljävuotias. Kymppivee huokaili tänään kuinka hyvä on, että minä menin naimisiin juuri Metallimiehen kanssa. Olen hirvittävän onnellinen, että minun lapsilla on noin ihana isä ja isäpuoli. Valtavan kiitollinen olen myös kaikista muista isähahmoista meidän elämässä, uusiokuviossa heitä onkin siunaantunut reilummasti. Miten ihanaa!

Isänpäivään kuten yleensäkin kaikkiin juhlapäiviin liittyy vahvasti jokin herkullinen suuhunpantava. Tänä vuonna isälle vietiin aamulla sänkyyn vain lahjukset ja kortit vaikka usein on ollut tapana viedä sinne aamupalakin. Oltiin kuitenkin yhteistuumin sovittu, että tänä vuonna kyhätään kasaan brunssi. 


DSC_0053

DSC_0086

DSC_0099


Brunssille leivoin isänpäiväkakun. Oikein yritin onnistua pohjassa ja koristemarengeissa mutta yrittämisestä ei tässä kohtaa tullut bonuksia. Samanlaisia olen tehnyt yrittämättä mitenkään erityisen paljon. Marengit ratkeilivat ja nyt jopa jäivät hieman liiankin sitkeiksi sisältä eikä kakkupohjakaan säästynyt siltä kummalliselta karamellisoituneelta rapsakalta paistopinnalta vaikka vähensin sokerin määrää. Pinta lähtee kakun jäähdyttyä nätisti palasina pois ja sen alta useimmiten paljastuu aivan kelpo pohja, eli ehkä jatkan näin kun ongelma ei tämän suurempi ole.


DSC_0090-2
DSC_0097

DSC_0095


DSC_0106


DSC_0114


DSC_0102


DSC_0101


Kakun välissä on appelsiini-valkosuklaamousse, päällä sokerikreemi ja suklaaganache. Roiskekoristelu on helppo ja miellyttää ainakin minun silmääni. Macaronsit on Pirkan valmiita, marengit omaa käsialaa.

Vaikka päivä on isien, sain minäkin lahjan. Metallimies oli ostanut minulle uuden objektiivin järjestelmäkameraan. Kuvaan paljon ja usein myös täällä meillä sisällä. Meillä on aika pimeä asunto ja kameran mukana tulleessa vakioputkessa ei valovoima sisällä kuvatessa tahdo riittää, ellei ulkona ole todella kirkas ilma. Salamaa en tykkää enkä osaa käyttää. Pimeänä vuodenaikana ja erityisesti näin pilvisten ilmojen vallitessa sisäkuvaus onkin ollut lähinnä vitsi, optimoipa kuvausajan miten vain. Siispä tuollainen 50- millinen potrettiputki tuli todella tarpeen! Se on minun joululahjani mutta oli tosi mukavaa että sain sen jo etukäteen niin voin hyödyntää sitä jo joulukuviinkin. Tässäkin postauksessa suurin osa kuvista on otettu uudella objektiivilla.

Mitäs se isi sitten sai omana päivänään? No, toki ne liikuttavat päiväkodissa tehdyt kortit mutta myös kipeästi kaivattua lisää kaappiin - bokserit ja t- paidan. Lahja on ehkä hieman mielikuvitukseton ja tylsäkin mutta taatusti tarpeellinen. Metallimies tykkäsi lahjastaan tosi paljon ja puki uuden paidan päälleen heti. 


DSC_0014


DSC_0043


Minä ompelin paidan mustasta trikoosta käyttäen Joka tyypin kaavakirjan miesten t-paidan kaavaa. Olen aiemminkin tehnyt samalla kaavalla miehelleni paitoja. Piirsin nyt vain pienemmän koon, koska mies on kiristynyt salilla käynnin myötä reilusti. Koko M oli hänelle suoraan hyvä, valmispaidoista hän käyttää useimmiten L- kokoa. Lasten kanssa rullailtiin valmiiseen paitaan Plaston pyöräkoneella (?) ja duplotraktorilla tuollaiset kuviot kankaanpainovärillä. 

Bokserit on ommeltu ompeluryhmäläiseltä saadulla kaavalla ja tällä samalla kaavalla olen tehnyt miehelle aiemminkin boksereita. Kangas on Verson Aika kortilla- trikoota, joka on värjätty turkoosiksi. Täällä toiset samalla kaavalla (ja kankaalla!) tehdyt bokserit ja täällä samalla kaavalla tehty toinen paita.

Päivä oli tosi mukava ja perheen me- henki jotenkin erityisen luja. 


DSC_0127

2 kommenttia: