tiistai 29. elokuuta 2017

Koekakku ja häävalmistelujen loppusuora




Piiiiitkä blogihiljaisuus katkeaa makeilla kuulumisilla. Kirjoittelin kakkubuffet ajatuksista joku aika sitten ja itse aion nyt varmistuneiden suunnitelmien mukaan tehdä kakkupöytään kaksi kakkua.  Toinen niistä on täytekakku ja toinen tämä ylläolevissa kuvissakin esiintyvä mustikka-valkosuklaajuustokakku. Ohjeen tähän todella (siis todella!) maistuvaan herkkuun löysin Leivontablogi Makean sivuilta. Korvasin vain ohjeessa olevat punaherukat mustikoilla. Hieman jouduin säätämään ohjetta muutoinkin, sillä mustikkatäyte jäi todella veteläksi enkä tohtinut luottaa sen jähmettymiseen. Niinpä lisäsin täytteen sekaan noin desin verran vaniljakreemijauhetta ja se onneksi toimi. Valkosuklaatäytteeseenkään ei kaapista löytynyt kuin puolet ohjeen neuvomasta määrästä (miksikähän...) mutta kaikki kakkua maistaneet olivat sitä mieltä, että toinen sata grammaa olisi tehnyt kakusta liian makean. Hyvä näin. Häihin teen tämän kakun gluteenittomana, nyt käytin tavallisia kaurakeksejä. 

Kakun koristeluun halusin testata näitä "pyyhkäisyjä", joihin itse olen ainakin törmännyt viime aikoina melko usein. Pinterest on ainakin näitä pullollaan. Meidän häiden värimaailma on tumma ja siksi valitsin mustia Candy Meltsejä tähänkin. Aika näyttää mille se varsinainen kakku sitten tuleekaan näyttämään, olen vähän sellainen viime minuuttien säätäjä yleensä mitä koristeluihin tulee. Tai oikeastaan mitä mihin tahansa tulee :D



Häävalmistelut ovat hyvällä mallilla. Niin kai toivoisi olevankin kun aamukammassa on enää yksitoista piikkiä! Nyt alkaa Metallimiehelläkin naama venähtelemään kun ystävällisesti muistuttelen lähestyvästä deadlinestä. Taitaa jännitys alkaa hiipimään puseroon hälläkin. 

Olen ommellut tyttösilleni mekot häihimme ja pojan puku kaipasi muokkausta sekin. Laitan lasten pukeutumisesta sitten häiden jälkeen tarkemmin. Pöytäkoristeiden suhteen olen muuttanut mieltäni tuhat kertaa ja lopullisen ilmeen näemme oikeastaan vasta sitten häitä edeltävänä päivänä kun käydään laittamassa juhlapaikka valmiiksi. Tuollaista kuvan köynnöstä teen pöytiin todennäköisesti ruskuksesta ja maustan sitä jollain vihreällä luonnosta, mitä nyt sattuu löytymään. Köynnöksen kukat ovat tekoneilikoita.

Tällä viikolla menen koemeikkiin ja koekampaukseen, samoin hääpukuni haen loppuviikosta. Perjantaina meillä on kirkkoharjoitukset jolloin sovitaan myös vihkikaavasta ja käydään vihkikeskustelu meidän papin kanssa. Lauantaina Metallimies menee bestmanien kanssa nikkaroimaan meille opasteita ja muuta miehistä koristelutavaraa, minä askartelin paikkakortteja ja muuta paperitavaraa viime sunnuntaina yhden kaasoni kanssa. Häiden juomapuolta on kannettu selkä vääränä kotiin isolla volyymilla eilen ja tänään, pikkuisen vielä jatketaan ensi viikolla kun haetaan ruokaviinit. 

Pakko myöntää, että olen kyllä ollut vähän stressaantunut. Yhä enenevissä määrin puhetta on vaikea ohjata hääasioista pois, kun huolettaa että kaikki tulee varmasti tehtyä. Huolettaa siltikin vaikka ollaan oltu tosi ahkeria viime aikoina ja checklist senkun lyhenee. Olen vähän sellainen stressaaja vaikka nautinkin joka solullani tästä ihanasta järjestelyajasta. Minulla olisi toiveena että viimesellä viikolla tehtäväksi jäisi lähinnä noita leipomishommia ja juhlapaikan koristelu. Vaikuttaa siltä että toiveeni voi hyvinkin toteutua.

Päätin, että näissä lopputohinoissa en ala polttaripostauksia sun muita tänne blogiin hätäilemään vaan nautiskelen niiden muistelemisesta sitten häähumun jälkeen rouviintuneena. Nyt olen ihastellut pimeitä iltoja ja syksyn tuoksua. Olen vahvasti sitä mieltä, että meidän häät eivät vaan kertakaikkiaan olisi voineet olla minään muuna vuodenaikana kuin juuri syksyllä!