tiistai 7. heinäkuuta 2015

Pizzapohja, jota kannattaa kokeilla!

Kukapa ei tykkäisi pizzasta? Kotonatehty pizza on tietysti hyvää mutta minun mielestäni sitä ei voi verrata pizzeriasta ostettuun. Joku toinen voi tykätä kotitekoisesta enemmän. Vaan minäpä olen nyt löytänyt yhdistelmän, jolla tulee aivan yhtä hyvää kuin ostosesta pizzasta. Oman makunsa tietysti pizzerian pizzoihin tuo säästetty vaiva mutta ei se laitettu vaiva toisaalta maistu näissä kotitekoisissakaan pahalta ;)

Pastanjauhantaa- blogista löysin sellaisen pizzapohjan, joka todellakin toimii. Uskon, että salaisuus perustuu aika pitkälti kunnolliseen vaivaukseen mutta en käy vähättelemään ainesosien suhteitakaan. Rapsakkaa pizzaa ei toisaalta saa pelkästään hyvällä ohjeella vaan vaaditaan vähän muutakin. Lätty tulee paistaa kuuman pinnan päällä. Pizzakivi olisi siis tarpeellinen hankinta rapsakan pizzan ystävälle mutta toinenkin keino on - uunipelti. Kuuma uunipelti toimittaa pizzakiven virkaa mainiosti.


(Sähkö)uunin saa hehkuttaa niin kuumaksi kuin suinkin mahdollista ja sinne kannattaa nakata pelkkä pelti kuumenemaan mukaan. Kun pellin laittaa nurinperin on pizzan liu'uttaminen sen päälle helpompaa. Kannattaa varmistaa, että pelti on puhdas (oletan, että kaikki muutkin ovat yhtä laiskoja pellinpesijöitä kuin allekirjoittanut..) uuniin laitettaessa tai jos ei ole, niin palovaroitin on syytä hiljentää pizzanpaiston ajaksi. Puhun kokemuksesta kun sanon, että keittiössä oleva palovaroitin reagoi aika vähäiseenkin määrään käryä, mikä tulikuumasta uunista pöllähtää, jos pellissä on pikkuisen ollut ryönää kiinni. Ryönäksi riittää ihan pellille valunut rasvakin, jos siellä joku irvistellen luulee että meillä ruoanjämät homehtuu pelteihin ;) Ei sentään vaikkei niitä peltejä turhan usein pestäkään. 

 


Palatakseni vielä pizzapohjan tekoon.. Tuolla linkkaamallani ohjeella tulee kaksi isoa pizzaa tai useampi pienempi. Olen kokeillut kumpaakin ja pienempiä pizzoja on helpompi käsitellä ja minusta ne paistuvat tasaisemmin eli ovat kauttaaltaan rapsakampia kuin isommat. Me tehtiin viimeksi lauantaina tällä ohjeella ja tyylillä pizzaa ja tytöt saivat täyttää omat pizzansa. Pikkusiskon täyttämispuuhiin tosin piti vähän puuttua, kun kinkkukuppi alkoi huveta vauhdilla eikä pizzan päällä ollut kuin pari suikaletta. Suuhunsa neiti niitä lappoi hyvillä mielin :D On äitiinsä tullut siinä mielessä, että tykkää pizzassa reilusta juustosta ja huuto tuli, kun kaikenkaikkiaan kolmesta tarjolla olleesta juustolaadusta täytyi jättää muidenkin pizzaan täytettä. 




Minä tykkään, että pizzat ovat sellaista arjen luksusta. Samaan aikaan saa näppärästi tyhjennettyä erinäisiä jämäjuttuja jääkaapista pizzan päälle ja lapset pääsevät avuksi. Pizzapohjaan tarvittavat aineet ovat myöskin sen verran simppelit, että ne useimmiten löytyvät kaapista valmiiksi. Miinusta siitä, että valmistusaika on taikinan nostatuksineen pidemmänpuoleinen eikä siis sovi pikaruoaksi. Kokeilematta on kärsisikö valmista pizzataikinaa pakastaa. Onko lukijoista kukaan kokeillut? Missä vaiheessa ja missä muodossa olet taikinaa pakastanut? Nostattamattomana könttinä, kaulittuna lättynä, miten?

Lämpimästi suosittelen kokeilemaan ohjetta ja paistotyyliä :) Mukavaa tiistaita kaikille!

4 kommenttia:

  1. Oi, näyttää hyvältä! :) Oon miettinyt, että pitäisi joskus kokeilla grillissä pitsan tekoa. Vähän kyllästyttää ainainen makkaransyönti. Liityin lukijaksi, kun ompeluharrastusta aloittelevana ihailen kovasti siun taitoja. Ja ihania leivontareseptejä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos aala ja ihana, että liityit lukijaksi! Pizzakivellä sen pitäisi tosiaan onnistua, kokeile ihmeessä :)

      Poista
  2. Kiitos vinkistä! Täydellisen pizzapohjan metsästys on vielä vaiheessa, tämä taitaapi mennä kokeiluun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos pizzeriatyylisistä pohjista pidät niin tästä tulee taatusti sinunkin lemppari!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...