tiistai 14. lokakuuta 2014

Leileileiritunnelmaa!

Viime viikonloppu kului leirillä. Ompeluleirillä nimittäin. Kuulun paikalliseen ompeluryhmään ja meillä on siellä sellainen puuhanainen, joka pistää tapahtumaan kun muut vasta suunnittelee. Keväällä olin ensimmäistä kertaa ompeluleirillä ja homma vei täysin mukanaan! Silloin meitä oli puolet enemmän kuin nyt ja mm. aikataulu- ja resurssikysymyksien vuoksi leiri oli tällä kertaa hieman typistetympi. Vajaan parinkymmenen naisen ja muutaman suloistakin suloisemman vauvan voimin pistettiin ommellen perjantaista sunnuntaihin.

Itse pääsin paikalle jo perjantaina puolen päivän aikaan. Tavaraa oli reissun lyhyydestä huolimatta aivan uskomattomat määrät :D Meidän farkku oli aivan täynnä! Hieman ylimitoitetustihan sitä kangasta oli mukana, ottaen huomioon että olin viikolla jo leikellyt ommeltavia valmiiksi, mutta perustelen sitä sillä, että mielummin liikaa kuin liian vähän ;) Leirillä on suuri inspiroitumisen vaara kanssaompelijoiden luomuksista ja ex-tempore-kangasta on oltava mukana. Kävi kuitenkin niin kummallisesti, että kotiin taisi tulla enemmän kangasta kuin täältä lähti.. Vaikka ihan vain muutaman pienen palasen ompelunaisilta ostin..

Kuvittelin ehtiväni leirin aikana enemmänkin mutta niinhän siinä kävi, että suu kävi enemmän kuin koneet :D Jotain kuitenkin valmistuikin ja pääsinpäs menettämään neitsyytenikin leirillä! Tilasin jo hyvän aikaa sitten Pikku Piltiltä silityskalvoja mutta vasta leirillä uskaltauduin niitä kokeilemaan, kun oli viisaampia paikalla tukemassa ja neuvomassa ensikertalaista. Kaikesta ompelemastani en ottanut kuvaa, sillä Metallimiehen collegehousut odottavat pesua (kangas oli esipesemätön), lahkeensuiden kääntöä (en uskaltanut ennen pesua kääntää, kun ei tiedä paljonko pesu kutistaa) ja vyötärökin kaipasi hieman entrausta. Samalla ajattelin värjätä vaaleanharmaan kankaan mustaksi. Omat collarit samoin jäävät vaille kuvausta, koska ne on väriä myöten samanlaiset kuin tässä postauksessa. Kaikki perheenjäsenet saivat jotain, myös masussa kasvava poikanen. 

 

Ottobren Elephant March oli sellainen kaava, jossa oli koot 50cm ylöspäin. Unihaalariksi minä tämän miellän vaikka tässä onkin vetoketju selässä, mikä kai voi painaa aika ikävästi. Kyseessä kuitenkin on piilovetoketju, joka on ohkaisempi kuin tavallinen. Hieman koemielessä tämä on tehty eikä tuo vetoketjun suojakappaleen laittaminen ollutkaan aivan niin helppoa kuin kuvittelin.. ja ikävästi se jäi nyttenkin. Voi olla, että menee Isosiskon nukeille tämä jos ei käytössä osoittaudu käteväksi. Kangas on tädin ysärivarastoista, ohutta tosi pehmoista interlockia.


Pikkusisko sai tällaisen setin. Kaavat ovat kaikki Ottobresta. Leggarit on Sweet Denim- kaavalla tehdyt, kokona näissä on 86cm jonka ajattelin olevan tosi reilu meidän minille mutta eivät ne niin isot olekaan. Aivan hyvin voi käyttää jo nyt. Lahkeiden rypytykset eivät aivan onnistuneet, kun sähläsin liian pienten joustonauhapätkien kanssa sormet verillä.. Kangas on KVK:n farkkujerseytä, joka on ollut tosi riittoisaa. Keskimmäisenä on Meadow Green pidennettynä. Tässäkin etukappaleen rypytys meni harakoille. Tällä kertaa syytän Karnaluksin joustonauhaa, joka käyttäytyikin eri tavalla kuin se mitä minulla oli ;) Tätä ei olla sovitettu, joten sopivuudesta tai mitoituksesta en osaa sanoa. Kangas on kirpparilta ostettua ihana pehmeää ja laadukkaan tuntuista trikoota. Oikeanpuolimmaisena on Sausage dog ja raaskin käyttää tähän yhden kimppatilauksessa 3exteriltä tulleen kansinepparin. Tarvitsin kyllä henkistä tukea, jotta raaskin tuhlata.. Väittivät että näitä voi tilata lisää?? :D Pakko kyllä nyt jo olla sitä mieltä että on se Kisuliini vaan parempi kaava. Tykkään tässä tuosta yläosasta mutta haara on aivan liian leveä. Ehkä yhdistelemällä saisi Thö Bodykaavan. Kangas Viljamin Puodin Hattarakekkeriä, jota sitäkin löytyy melko monesta vaatteesta tässä taloudessa ;)


Isosisko taasen teki minulle jokin aika sitten toivelistan piirrosten muodossa. Siinä oli mintunvärinen t-paita "prinsessahihoilla". Äidin toteutus toiveesta alla :D Sanotaanko näin, että enpä ole ennen leikkaussalihoitajan t-paitaa ommellut! Mintunvärinen trikoo on Puhdepuodin loppuunmyynnistä tilattu ja kun siihen yhdisti valkoisen päätieresorin saatiin niin vahva sairaalalook että jotain oli keksittävä. Silityskalvot kehiin. Omat suunnitelmat olivat varsin vaatimattomat mutta onneksi oli ideanikkareita ympärillä ja niinpä paita sai Rainbow Dashin kuvan. Silityskalvoista olen kuullut monenmoista palautetta ja tämäkin jo vähän tuolta hännästä irtoilee mutta toivotaan että lisäsilitys auttaisi. Paita ei ole vielä pesuun ehtinyt vaikka tämä jo pari päivää päällä oli. Sovituskuvaakaan en saanut otettua. Kaava on Bias Stripes, kokoa 134cm ja ihan passeli. Pitkähkö kaava mutta mielummin niin kuin lyhyt. Kaksoisneulasäädöt ei ole tätä paitaa ommellessa ollut kohillaan, sillä se purkautuu joka kohdasta. Täytyy purkaa huono ommel pois ja tehdä uudet tikit paremmin säädöin. Paita oli mieluinen, koska Isosisko on MLP-fani.


Glitterkalvoa tietenkin.





Tämä ei ole leiriompelus vaan tämän päivän tuotos. Kangas on kuitenkin ostettu sieltä ja tämä oli tarkoitus ommella siellä mutten ehtinyt. Pusketaan se nyt tähän samaan postaukseen, koska bloggaustahti ei pysy ompelutahdin perässä.. Parempi näinpäin! :) Tämä on samalla kaavalla tehty kuin Keijumaijamekko mutta kauluksen muokkasin piippukaulukseksi. Aavistuksen ahdas siitä tuli mutta tyttö vakuutteli sen olevan ihan hyvä. Jospa lämmittäisi kaulaa, kun neiti on niin laiska pitämään huivia kaulassaan ulkona. Kauluksen saumaan ompelin joustopitsiä ja vuorina on jo kertaalleen mainittu kirpparitrikoo.

Me saatiin leirillä tehdä Verson Puodin kanssa yhteistyötä. Muutama aktiivi (kiitos!) värjäili Aika kortilla- trikoota meille toiveväreissä ommeltavaksi ja osa jätettiin originellin väriseksi. Diiliin kuului, että Puoti saa käyttää valmiiden ompelusten kuvia vapaasti. Pahoittelut vaan mallin superfressistä lookista ;) Trikoo on juuri sellaista hyvänvahvuista, ei liian paksua mutta ei kuulla liiaksi läpi eikä missään nimessä ole lurua. Pesukestävyydestä on paha sanoa vielä tässä vaiheessa mitään mutta kaikki muut Verson kankaat ovat pysyneet hyvänä meillä pesusta toiseen.

Violetti Aika kortilla- trikoo muuntui Pikku Piltin Ruskamekoksi. Sen verran muokkasin kaavaa, että kavensin aika reilusti helmaa. Arviolta jopa parisenkymmentä senttiä eikä tämä ole yhtään liian kapea minusta vieläkään. Helma koki myös lyhennyksen, noin vajaa kymmenen senttiä, jos en aivan väärin muista. Hihat ovat kaavassa täyspitkät mutta kangasta säästääkseni laitoin pitkät hiharesorit. Kaulus on leikattu myös hieman poikkeavasti kuin miten alkuperäisessä kaavassa neuvotaan.
Tykkään ihan älyttömästi!


Värjäämätön valkopohjainen Aika kortilla halusi olla edeltäjäänsä lyhyempi. 
 Koska vakaa aikomus on imettää myös poikasta, halusin ottaa sen jo tässä vaiheessa huomioon jottei vaatetta tarvitse unohtaa kaappiin imetystaipaleen ajaksi. En itse ole helmannostelijatyyppiä ollenkaan vaan haluan imetysominaisuudet paitaan sisällytettynä. Isosiskon Keijumaijamekon kaulus oli niin kiva, että halusin kokeilla omaan vaatteeseen samanlaista. Ihan kivasti toimii :) Pitsiketju ulottuu noin kauluksen puoliväliin. Etukappaleen poikkisauma eksyi huolellisesta mittauksesta aivan väärään kohtaan! Sen kuuluisi olla heti rintojen alla vaan eipä ole. Liekö vatsa antaa vähän anteeksi eikä se nyt niin pahalta näytä. Halusin farkkujenkin kanssa pidettävän paidan mutta Ruskamekko sopi niin passelisti meikäläisen kroppaan, että muokkailin siitä sitten vaan tunikamittaisen. Harvassa kaavassa olkasauma istuu näin hyvin eikä selkäänkään jää ylimääräistä ruttua, mikä on kaltaiseni notkoselän ongelma.




 Kolmas väri kelloja on turkoosi. Päätin, että kahdessa värissä itselle riittää. Boksereiden ompelu on käsittääkseni oleellinen osa leireilyä ja kannoinpa minäkin korteni kekoon! Itse en ainakaan ole löytänyt täydellisiä pikkuhousuja ja voin hyvin kuvitella, että miehillä ongelma on vielä laajempi kun mahdutettavia ulokkeitakin on enemmän :D Muistan tästä olleen kotosallakin keskustelua ja koska leiriläiset kehuivat käyttämänsä kaavan saaneen kotona ylistystä niin halusin minäkin sitä kokeilla. Harmi, etten kopsannut kaavaa sillä nämä istuivat tosi hyvin! Silityskalvopimppa oli tulosta kahden vuorokauden vajaista yöunista ja liian useasta rääväsuisesta emännästä saman katon alla. Hulluimmat (itse en siis kuulu em. ryhmään) yllyttivät laittamaan kuvan pinkillä glitterkalvolla, mutta ajattelin että joskus hieman vakavasti asioihin suhtautuva mieheni voisi sulattaa tällaisen hieman huomaamattomamman naiselimen paremmin ;) Näitä boksereita tehdessä nauroin itselleni useamman lisävuoden, sillä juttujen taso oli vyötärön alapuolella kuten bokseritkin tulevat olemaan. Vasta kotona huomasin hienosti kohdistuneet "pörrökellot" ja kieltämättä nuo haaruksissakin olevat "naamiokellot" ovat myös hauskalla paikalla :D


Vielä kerran kiitokset leiriväelle! Järjestäjälle erityiskiitos <3 Tällaiset on niitä viikoloppuja, joita muistelee vielä kiikkustuolissakin kun ei enään ompelemaan taivu. Kuinka tuli ne pimppibokseritkin ukkokullalle tehtyä! :)

4 kommenttia:

  1. Voihan pinppibokserit! mää lähin selkeesti liian aikasten kotiin :D

    VastaaPoista
  2. Jopas olit ehtinyt paljon ommella leirin aikana, vau. Tosi hyvin olet saanut sauman piiloon, eikä ole tullut puolikkaita kelloja vaakasaumaan tuohon valkoiseen kellopaitaan. Laitoin linkin blogistani tänne, jos vain sopii http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2014/10/kello-kay.html

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...