maanantai 8. syyskuuta 2014

Kotoa perittyä


Viikonloppu tuli ja meni, näkikö kukaan kumpaakaan tapahtumaa? ;) Miten ne menevätkin aina niin vauhdilla. Sunnitelmat eivät aina vastaa toteutusta ja toisinpäin. Perjantainen viikkosiivouskin vähän lässähti kesken tekemisen ja sitten päätettiin, että jatketaan lauantaina. Sanotaanko näin, että ei määritelty minkä viikon lauantaina ;) Nyt, kun koiraakaan ei enään ole, siivouksesta voi aina silloin tällöin luistaakin. 

Minä olen kotoa oppinut tavan siivota kerran viikossa. Siellä vietiin aina matotkin ulos ja tampattiin oikein kunnolla. Vessan siivous oli minun heiniä ja on se sitä vieläkin. Osittain siksi etten perfektionistina voi kuvitellakaan kenenkään muun tekevän siellä parempaa jälkeä kuin minä. Omissa kodeissa viikkosiivouksen ajatus on aina kyllä kulkenut mukana, jos ei muutoin, niin ahdistavana pakkoajatuksena takaraivossa. Nyttemmin ollaan pyritty siivoamaan joka toinen viikko niin, että matot viedään ulos ja joka toinen viikko on lupa koukkia mattojen välistä. Pölyt pyyhitään tasopinnoilta viikottain, samoin pestään vessat. Lakanoiden vaihto on ajoitettu niille viikoille, kun mattoja ei viedä ulos.

Perjantain lounaani oli chilitonnikalasta tehty munakas, johon idean sain MammaMiia- blogista.

Ensimmäiset silityskuvani sain perjantaina PikkuPiltin verkkokaupasta.

Jännä, miten kotoa opitut tavat ovat aika sitkeässä ja niitä on vaikea järkeillä poiskaan. Käyn viikkosiivouksen lisäksi samantyylistä taistoa lakanoiden silittämisestä pesun jälkeen. Toisinaan on pitkiäkin aikoja, että silitän ne tunnollisesti ja joskus vain viikkaan ne sotilaallisen tarkasti mutta en silitä. Yleensä jälkimmäisiä aikoja edeltää se aika, kun kolmen tai jopa neljän vaihtokerran pestyt lakanat odottavat jossain isona rykelmänä silittämistään "noinsuurinpiirtein"- lintissä. On totta, että kaapeissa vaalimani viivotinsuorat rivit on helpompi ylläpitää, jos silitysrautaa viitsii käytellä mutta sisäinen kapinallinen minussa yrittää raivokkaasti pyrkiä tavasta eroon. Mankeli on haavelistalla mutta ennen mankelia haavelistalta täytyisi voida ruksia pois omakotitalo, koska tänne ei mahdu yhden yhtäkään mankelia mihinkään. Taisto silittämisen ja silittämättä jättämisen välillä jatkuu siis aina vaan..

Yksi kotoa perimäni asia on joukko maailman parhaita reseptejä. Äitini on mestarileipuri (ja maisterisihminenkin vielä! ;). Kuten kaikki mestarileipurit ei äiti mittojen kanssa juuri pröystäillyt. Parhaat reseptit ovat äidin päässä ja toisiksiparhaissa mittamääreinä käytetään esimerkiksi "lasia". Ihanan vaarallista! Meidän kaapissa on jo pelkästään laseja ainakin neljää eri kokoa. Ilonpilaajat siellä nyt miettii, että lasillahan tietysti tarkoitetaan noin kahta desiä. Mistäs tiedät varmaksi? Etpä mistään, niin. Ilonpilaajan jatkopohdinta kuuluu näin: "samahan se minkä kokoista lasia käyttää, jos kaikki aineet on samankokoisella lasilla mitattuja." Ilonpilaajat eivät koskaan ole hyviä leipureita, sanon minä ;) 

Jotkin reseptit tietysti vaativat tarkkoja määreitä ja mittoja mutta Äidin mustikkapiirakka ei ole yksi niistä. Äidin mustikkapiirakka on semmoinen leivonnainen, jossa mustikatkaan eivät ole pakollisia! Voitteko kuvitella, siihen piirakkaan voi aivan hyvin laittaa vaikka punaviinimarjoja tai omenaa!? Saksalaisen jäykkä mieleni ja neuroottiset toimintatapani on pakko sysätä syrjään, kun tällaista raaka-aineilottelua aikoo harrastaa mutta ah ja voi kuinka mukava onkaan palata omaan musta-valkoiseen maailmaan semmoisen jälkeen.

Sain kaverilta iiiiiison säkin omenoita ja osa niistä pääsi säestämään maailman parasta piirakkaa. Äidin omenapiirakka - olkaa hyvät!


2 lasia sokeria
4 lasia vehnäjauhoja
1 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
200g sulaa rasvaa
1 muna
2 dl jugurttia/rahkaa/piimää/kermaviiliä
tarvittaessa loraus maitoa
omenoita (koosta riippuen 3-6)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää rasva. Ota muruseosta yksi lasillinen syrjään. Lisää muna ja jugurtti/rahka/piimä/kermaviili ja loraus maitoa, jotta taikinan saa levitettyä uunipellille. Itse laitan maitoa säästeliäästi, koska tykkään että pohja saa jäädä pahkuraiseksi. Sekoittamisen hoitaa käsi, jossa puuhaarukka. Levitä taikina uunipellille ja lado omenalohkot päälle. Sirottele omenalohkojen päälle sokeria ja kanelia ja levitä lopuksi lasillinen muruseosta piirakan päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia. Nauti hieman jäähtynyt piirakka vaniljakastikkeen kanssa <3

Ohje on omasta mielestäni kaikista parasta mustikkapiirakkana mutta omenaversiokin vei kyllä kielen mennessään. Itse käytin kotimaisia pieniä omenia, joita en edes kuorinut ja niitä meni tähän viisi tai kuusi. Kaupan, isot, ulkomaiset omenat kuorisin ja niitä tuskin tarvisi kolmea enempää. 

Jos postaat ohjeen omassa blogissasi mainitsethan mistä olet sen alunperin ottanut, kiitos :)

Meidän kaveri siirtyi lauantaina hänkin kolmekymppisten parhaaseen A-ryhmään ja eräs ahkera joukkio hänen lähimpiä ystäviään järjestivät hänelle yllätysjuhlat. Koska en itse voinut riehaan täysimääräisesti osallistua, katsoin kaikkien kannalta paremmaksi, että jäin juhlista pois kokonaan. Kukaan ei halua juhliin raskaanaolevaa naista enkä itse erityisemmin nauti humaltuneista ihmisistä, kun itse olen limukkalinjalla. Metallimies kuitenkin lähti juhlimaan. Isosiskollakin oli isi-viikonloppu, joten jäätiin Pikkusiskon kanssa kaksin. 

 



Kun oltiin viety ysäreihin pukeutunut isimies juhlimaan, lähdettiin pienelle pyörälenkille. Pienen neidin nukahdettua kävin saunassa ja katsoin Jennifer Gardnerin tähdittämän elokuvan Catch and release, jonka ostin kirpputorilta eurolla. Nukkumaanmennessäni jäin miettimään olisinkohan itkenyt aivan yhtä vuolaasti ilman hormonien vaikutusta?



Sunnuntaiaamuna aamujälkiruokani oli lusikalla Nutellaa suoraan purkista! Dangerous living. Kiitos edellisillan elokuvan, silmät olivat kuin viikon vanhat viiltohaavat :D Taloyhtiön pihatalkoot ovat ensi lauantaina ja ensimmäisiä asioita, joita Metallimies herättyään sanoi, oli: siellä talkoissa on parasta olla sitten juomaksi myös limsaa. Menivät kolmikymppisjuhlinnat ilmeisesti perille ;)

Mukavaa alkavaa viikkoa! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...