torstai 28. elokuuta 2014

Voihan välikausi!

Meinas aivan ressin pukata. Välikausivaatteista nimittäin. Aiemmin en sen kummemmin ole asiaan panostanut mutta olenpa toisaalta saanut sitten juosta kauppaan viime hetkellä, kun olen tajunnut jotain puuttuvan, ihan vain todetakseni, että muut ovat jo hyllyt tyhjentäneet. Samaten heikkolaatuisia haalareita/takkeja/housuja on pitänyt ostaa useampi pari kautta kohti, kun eivät ole kestäneet. Päätin siis antautua välikausihullutukseen täysillä kerrankin hyvissä ajoin! Että täältä pesee välikausipostausta - minäki ku muutki :D

Koska tytöillä on niin suuri ikäero, ei vaatteiden kierrättäminen juurikaan ole vaihtoehto muutamia säilytettyjä vaatekappaleita lukuunottamatta. Vaatemerkeillä on, kuten kaikki tietää, hurjat erot mitoituksen suhteen. Reima on tunnettu reilusta mitoituksesta, samoin Ticket to heaven vaikkakin jälkimmäisellä on käsittääkseni aika isoja eroja oman mallistonsakin sisällä. Jotkin merkit (minusta ainakin Travalle) ovat aika leveää mitoitusta (mainittu merkki myös reilua mitoitusta pituutensa puolesta) ja toiset taas kapoisempaa (Polarn o. Pyret ja Molo Kids). Ihan niinkuin lapsiakin on eri mallisia, aikuisista nyt puhumattakaan! :)


Hintaeroakin merkkien välillä löytyy, joskin on todettava, että laatu maksaa. Tekniset ominaisuudet kuten vedenpitävyys, hengittävyys, tuulepitävyys, hankauksenkesto ropsauttavat vaatteen hintaan lisäeuroja. Toisaalta, yksi laadukas joskin hintava haalari voi olla kolmen halvemman väärti ja jälleenmyyntiarvo on hyväkuntoisen vaatteen kohdalla ihan mukava. Koska vaatteen käyttöikä on sitä pienempi mitä nuorempi on käyttäjän ikä, vaate harvoin kuluu juuri miksikään ja kierrätyshän kannattaa aina! Niinpä olen käyttänyt ihan kiitettävän määrän tunteja fb-kirppiksiä ja nettihuutokauppoja selaillen etsien tyttärille sopivaa vaatetusta. Minun onnekseni tykkään nettishoppailla ja saan siitä jotain outoa tyydytystä vaikka en mitään ostaisikaan :P Osaltaan nettikirppujen selaaminen siinä missä livekirpuillakin asiointi lämmittää sitä osaa minun sydämestäni, joka tuntee jättämäni hiilijalanjäljen liiankin hyvin. Että ihan turha siellä mua (pelkästään) pihiksi huudella, niin! ;)



Kun vaatetettavana on yksivuotias ja seitsemänvuotias, vaatteelta vaaditaan toisaalta aika erilaisiakin asioita. Kulutuksenkestoa pitää olla kummankin kamppeissa mutta kyllä leikki-/ kouluikäisen ulkovaatteita on selvästi vähemmän myynnissä käytettynä - kertonee jotain. Vedenpitävyys on minusta ehdoton juttu, koska niitä kurahousujakaan ei ihan joka säälle viitsisi pukea "kaiken varalta" ja isompi neiti tuskin kovin mielellään kahistelee kurahousuissaan koulussa välitunnilla (vähänkö nolooooo!). Seitsemänvuotias on myöskin jo varsin tarkka siitä, mitä päälleen suostuu pukemaan. Olisi melko reilua silmienpyörittelyä luvassa, jos haalarin hälle tyrkkäisin :D Ostoksia on jokseenkin turha tehdä kysymättä neidin omaa mielipidettä tai saa varautua pistämään ostoksensa nöyrin mielin jatkomyyntiin. Yksivuotias sen sijaan pukee ilomielin vaikka jätesäkin päällensä kunhan on lämmin eikä kastu. Oma näkemykseni taaperon ulkoilupukumallista on yksiosainen. Varapuku on toki hyvä olla kummallakin neidillä ja pienemmällekin varapuvuksi käy hyvin vaikka kaksiosainen, jota voi kauppapukunakin sitten käyttää (voi tulla nimittäin Citymarketin kassalla äidille hiki muustakin kuin loppusummasta, jos lapsi karjuu nuppi punaisena kuumuuttaan. Kaksiosaisen puvun kanssa tilanteen viilentäminen on helpompaa kuin haalarin).

Äidin oma turhamaisuus astuu esiin siinä vaiheessa, kun mietitään väriä. Se sallittakoon kun lasten puvustamisesta maksaa satoja ja taas satoja euroja vuodessa ;) Käytäntö sanelee niin paljon, että on ok jättää turhamaisuudellekin vähän tilaa. Omat värimieltymykseni vaihtelevat paljon. Olen elänyt vaaleanpunaista kautta hyvin pitkään, mitä ajatellen on ihan reilua kaikkia kohtaan, että minulle on siunaantunut tyttölapsia ;) Ehkä tämän ompeluharrastukseni myötä suhtautuminen väreihinkin on hieman muuttunut ja olen alkanut ymmärtämään, että pienen naisihmisenkin voi pukea hieman laajempaan värivalikoimaan. Totta puhuakseni, yllättävän vähän on esimerkiksi muutaman viimevuoden tarjontaa selaillessani tullut vaaleanpunaisia ulkovaatteita vastaan! Raikkaat, selkeät perusvärit ja tummatkin sävyt ovat olleet enemmän näkyvillä. Raitaa ja palloa näkyy, samoin yksiväristä ja ilokseni vähemmän värioksennusta ja kaksivärisyyttä (yläosa eri väriä kuin alaosa).

Isosiskon mieltymykset näyttävät kulkevan samoja tuuliviirimäisiä ratoja kuin lasten yleensäkin. Naapurin muutamaa vuotta vanhempi tyttö, koulukaverit ja varsinkin isommat koululaiset tuntuvat toimivan trendsettereinä. Tähän on tyytyminen. Äidin vakuutuksia vaatteen muodikuudesta on turha esittää, jos kenelläkään kaverilla ei ole vastaavaa näkynyt. Hän onneksi kasvaa sen verran hitaammin tätänykyä, että viime vuonna kirpputorilta löydetty ReimaTecin keltainen välikausitakki koossa 128cm oli vielä sopiva. Uutta en suostunut ostamaan tässä vaiheessa, keväällä sitten. Viime keväänä käytetyt housut olivat kuitenkin silppuna. Kirjaimellisesti. Niinpä ostin pitkällisten etsintöjen ja väärinymmärrysten jälkeen KappAhlin Woxo- mallistosta mustat kuorihousut koossa 134cm. Varahousuiksi löysin kirpputorilta Gulp-merkkiset (S-ryhmän kaupoissa muistaakseni myydään) mustat välikausihousut. Parempana takkina on mummun ostama Lindexin 134-senttinen takki ja varatakkina Seppälän 128cm harmaapohjainen kukkatakki, joka on ollut tosi pitkäikäinen, sillä se on ollut käytössä varmaan kaksi vuotta jo.



 
 

Vesikelejä varten Posti toi tytön hartaasti toivomat mustat Hai-saappaat, jotka tilasin Metsolasta alennusmyynnistä. Lenkkarit on Paxin ja tennarit on vielä vähän hakusessa/miettinnässä ostanko sellaisia lainkaan vai siirränkö sen kuluerän kevääseen. Tämän tekstin olen kirjoittanut jo aiemmin mutta nyt kuvia ottaessani ja kaappeja penkoessani löysin kahdet tuollaiset pitkävartiset kengät. Voi riemua! Voi pettymystä, kun molemmat osoittautuivat pieniksi :( Nuo vaaleanpunaiset ovat Next- merkkiset ja kokoa 12 (en tiedä mitä tämä vastaa) ja kirppislöytö ovat. Tuollaiset ottaisin vaikka samanlaiset isommassa koossa, ovat niin suloiset ja meillä pidettiin näitä tosi paljon! Ehkä tuollaiset kylästely-kengät vielä pitää jostain etsiä..


Asusteina on allekirjoittaneen saumurin sylkemät pipot, neulottu on muistaakseni kirppikseltä ja ostettu neidin ollessa 4 vuotta eli pitkä käyttöikä on tässäkin ollut. Käsiä lämmittämään on ostosia puuvillahanskoja ja mummun kutomia lapasia useita. Hieman paksummat hanskat odottaa meitä vielä kaupassa, Hans Companyn softshell- kinttaat olivat sopivat ja niissä on ohut vanukin välissä. Aika näyttää kelpaako kinttaat vielä. Huiveja ja kaulaliinoja tässä talossa on enemmän kuin poronkakkaa Lapissa! :D Yksi lemppareista on kuvassa näkyvä neulottu tuubihuivi, joka taitaa sekin olla mummun käsialaa. Kurahousut on kaapissa kaikenvaralta (hieman kärsineet mutta korjattavissa), samoin kurakinttaat ja kokoa 116cm oleva uskomattoman pitkäikäinen sadetakki. Haasteellista, kun toinen on vielä ihan kuraleikki-iässä mutta koulumaailman paine pakottaa olemaan isompi kuin onkaan. Onneksi kotona kehtaa lätäköissä lirkkiä <3 Mahdollista välikerrosta toimittaa "hyi, yäk, en pidä"- fleecehaalari.



Pikkusiskolle ostin kirpputorilta hänen ollessa iiiiiihan pieni vauva Travallen Remu- välikausihaalarin koossa 80cm. Se oli keväällä vielä todella iso ja on se sitä vieläkin. Ihan superreilua mitoitusta (vaikka on pitäjäkin kyllä tavallista pienempi). Tämän haalarin värit eivät oikein enään iske ja koska tämä on niin kauhean reilukin, ostin rinnalle toisen puvun. Fb- kirpulta pienimuotoisen tarjouskilpailun päätteeksi sain kotiutettua T2H:n supersöpön takin ja housut. Puku on Bellybutton by Ticket- mallistosta, joka googlettelun tuloksena on ilmeisesti julkaistu 2012. Myyjän mukaan puku on ollut yhdellä lapsella käytössä ja sen voin helposti uskoa, ainoa käytönjälki oli jalkarenksuissa. Takissa on irroitettava fleece ja housuissa fleece ulottuu noin polveen saakka. Vedenpitävyys on luvattu ja tänään jo vähän sitä testailtiin, kun en arvannut pihalla olevan aivan niin märkää kuin sitten loppuviimein oli. Sisähousujen polvet olivat kuitenkin kuivat, kun sisälle tultiin. Puku on kokoa 74cm eikä ole minusta aivan niin reilu kuin mitä olen merkin ymmärtänyt olevan. Tuskin menee meille enään ensi keväänä. 



Tilpehöörit toki on hommattu nekin! Kurahousut KappAhlista, vuorilliset kurahanskat ovat Lassien ja vuorettomat Rukkan (tosi ruma tuo merkki kämmenselässä, en tykkää yhtään!). Kaveri kehui Reiman Minitec- kinttaita hyviksi mutta en käytettynä löytänyt mistään. Uutena hinta on niin suolainen etten voinut siihen taipua. Ostin Lassien "playproof"-merkityt kinttaat, jotka ilmeisestikään eivät sitten pidä vettä. Siksipä noita kurakinttaita on olemassa! :) Pakko lisätä näin jälkikäteen, että Lassiet ovat yllättävän hyvin pitäneet vettä vaikka ovat ihan vesilätäkkö-kyytiäkin saaneet. Syksyn pipotehtaalta tuli uusi päähine Pikkusiskollekin ja lahjaksi saatu vaaleanpunainen velourlakki sopii puvun kanssa myöskin tosi hyvin. Reiman lakki on kirppislöytö.



Kenkäpuoli on Pikkusiskon osalta vielä hieman auki. Kumppareita on kaksin kappalein, sillä Isosiskon aikanaan yksivuotislahjaksi saamat kirkkaanpunaiset Nokialaiset (kokoa 20) ovat nyt sopivat perijättärelle. Kuitenkin, kun kirppiksellä sattui silmään keltaiset Vikingin saappaat kokoa 21 viiden euron hintaan, en voinut kävellä ohi. Kävelykenkinä on Paxin vaaleanpunaiset popot, jotka on minusta hiekkalaatikkoleikkeihin vähän turhan fiinit. Ja niitä on kyllä kaksi kappaletta, kuvanottohetkellä toinen sattui vain olemaan autossa (lue: isin kanssa olivat liikenteessä eikä toisen kengän puuttumista huomattu ennenkuin sisällä riisuessa ;)). Hakusalla on siis vielä jotkut lenkkarityyliset, ehkä hieman korkeampivartiset syyskengät. Ovat vaan aika hinnoissaan, sillä Vikingin goret Citymarketissa olivat halvimmillaankin viisikymmentä euroa ja käyttökuukausia tulee ehkä sen kaksi. "Kauppatakkia" pienemmällä siskoksella ei ole mutta olen harkinnut tekeväni sellaisen itse ja kankaatkin on ostettu. Huomenna aloitan! 

Tätä vaatepostausta varten kuvatessani kamppeita, kun hiki päässä koitin asetella ja yhdistellä, tajusin, että seuraavan kerran kun itse tarvitsen jotain niin otan Isosiskon makutuomariksi! Sillä on sata kertaa uskottavampia ryysyjä kuin meikäläisellä ja kyllä se ne pääasiassa on itse valinnut. Tuokin vihreä takki ja pinkit pipot! Kertakaikkiaan. Äidin välikausivaatepostausta saatte odottaa :D

2 kommenttia:

  1. Sullahan on hyvällä mallilla. :) Meilllä taitaa vauvalta puuttua ulkovaatteet täysin. Isompien kenkäpuolen kävin jo kyllä läpi mutta en ole vielä ostoksillw ehtinyt. Eilen olikin pettynyt kolmevuotias kun kumppareita ei löytynyt mistään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli mulle ihan uutta, niin meni vähän sähläämiseksi mutta jos se keväällä sitte sujuis jo jouhevammin. Kenkäostokset on minusta haastavin osuus, kun ovat niin kalliita ja mitoitus/lestin malli vaihtelee suuresti eri valmistajien välillä. Meilläkin on tytöillä ihan eri malliset jalat. Esikolle Vikingit on aina ollu ahtaat varsinkin villasukan kanssa mutta kuopuksella on niin kapoinen jalka (ainakin vielä) että luulen, että sille ois parhaimmasta päästä semmoset kaposemmat. Ja kun ei taho kenkiä uskaltaa ostaa sovittamatta :/

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...