sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Reseptitestausta

Hola! Minä tykkään syödä ja ruoka on hyvää. Perjantaina selailin uusinta Pirkkaa ja ihanien sisustusideoiden lisäksi ihastuin erääseen reseptiin. Tacopiirakkaan, jonka ohje löytyy täältä. Päätin testata sitä heti ja niinpä tästä tuli meidän perjantai-illan herkkuiltapala. Jätin maissilastut päältä pois, koska niitä olisi mennyt vain vähän ja se loppu olisi ollut vain kaapissa odottelemassa, koska heikko mieleni halajaa niitä niin paljon, etten voi hillitä itseäni. Jäivät siis kauppaan. Piirakka oli tosi hyvää. Metallimies on enemmän suolaisten leivonnaisten perään ja hän tykkäsi tästä paljon. Lauantaina uudelleenlämmitettynä melkeinpä vieläkin parempaa, kuten monesti tällaisten leivonnaisten kohdalla on. Annoskuvaa ei tällä kertaa saatu, koska piirakka nautittiin tuoreeltaan ja se ei ollut siis kerennyt vetäytyä ollenkaan. Leikattu viipale ei ollut viipale ollenkaan vaan näytti lähinnä koiran oksennukselta :P Seuraavana päivänä nassutellut paremmin muotonsa pitävät palaset menivät niin kiireellä suuhun ettei siihen ehtinyt kameran kanssa hosua. Näläkä!


 

Piirakka sai kaverikseen hieman erilaisen jälkiruoan. Jouluna selailin Life-ketjun mainoslehtistä ja siinä oli kivoja reseptejä, joita olisin halunnut kokeilla jos aikaa olisi ollut. Lehti on kyllä tallessa, joten ehkä ensi jouluna. Reseptit olivat toteutettu ilman sokeria. Niissä oli käytetty raakasuklaata, taateleita, hunajaa, siirappia ym. Jokin aika sitten kahden kaverini kanssa viikottain järjestettävissä mammatapaamisissa tuli puheeksi tällaiset terveellisemmät leivonnaiset. Kaverini oli lainannut kirjastosta kirjankin, jossa oli Life-lehdessä näkemieni reseptien kaltaisia ohjeita. Sieltä jäi mieleeni banaanijäätelö. 

Männä viikolla huomasin, että meidän banaanit olivat ottaneet jo hieman tummaa pintaansa ja silloin ainakin Isosisko tekee totaalikieltäytymisen banaaninsyönnistä. Itsekään en kovin mustuneista napaneista perusta, joten päätin käyttää parhaat päivänsä nähneet yksilöt banaanijäätelön toteuttamiseen. Kuorin banaanit, pilkoin ne ja laitoin ne laakeaan astiaan pakkaseen. Perjantaina sitten otin jäätyneet banaaniviipaleet pakkasesta. Annoin niiden pehmentyä hetken ennenkuin laitoin viipaleet yleiskoneen tehosekoittimeen. Surrur, sekoittelua, surrur, sekoittelua, surrur ja vielä kerran sekoittelua. Rakenne todellakin oli kuten jäätelössä! Myös maku oli kuten banaanijäätelössä ikään. Eihän se tietenkään oikeaa jäätelöä voita mutta kuten Metallimiehelle totesin: "Kyllä tällä lapsia huijaa!" :D

Päällä liian löysää kermavaahtoa.
Koska banaanijäätelö joutui hetken odottelemaan vuoroaan jääkapissa, se kerkesi pikkuisen tummua lisää. Ajattelin, että tätä ideaa voisi yrittää vielä vähän jalostaa jotenkin ja kokeilla vaikkapa asettaa tarjolle hurjaa vauhtia lähestyville Isosiskon 7 vee syntymäpäiville.

Eilen korkkasin kahvakuula-neitsyyteni ja tänään kävely onkin ollut hieman jäykkää. Käsissä ei juurikaan tunnu mutta tekemäni treeni oli kieltämättä aika jalka-painotteinen. Se löytyy täältä. Metallimies toimitti virallisen valvojan virkaa ja piti huolen että selkä pysyy suorana harjoitteiden ajan. Eniten työskennelleet lihakset löytyvät takareisistä ja pakaroista. Se alue kieltämättä kaipaa vähän facebuttliftiä :D Kuula, jota heiluttelin, on 6kg painoinen "eiminkäänmerkkinen" ja yhtä punainen kuin minun naama eilen treeniä tehdessä.

Ehdin minä eilen vähän ompelemaankin. Tänään valmistui paita ihan itselle. Bloggaan ne jahka ehdin tuotokset silittämään ja kuvaamaan :) Isosiskolla on ensi viikko hiihtolomaa ja se tarkoittaa vähän myöhäisempiä aamuherätyksiä. Ihanaa! Toisaalta se tietää, että ohjelmaa saa olla järjestämässä ettei tylsyys iske. Uimahallireissun olen tytölle luvannut. Tällä hiihtolomalla tuskin hiihdellään tai luistellaan mutta pyöräilemässä saatetaan hyvinkin käydä, kun tiet ovat sulat.

Liikunnallista hiihtolomaviikkoa sitä viettäville. Miksei muillekin :) 

Adios!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...