tiistai 25. helmikuuta 2014

Synttärihuumaa

Olen kolmekymppinen, kolmekymppinen! Oli aivan kauhia kriisi. Pelkäsin ja inhosin tulevaa synttäripäivääni. Jälleen kerran ystävät, läheiset ja perhe tekivät siitä päivästä kuitenkin sellaisen, jonka haluan muistaa aina. Kiitos vielä kerran teille kaikille, nämä muistot lämmittävät piiiiitkään <3



Mainitsinkin jo siitä isosta lahjasta, joka tuotiin tänne houkutukseksi hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Sunnuntaiaamuna sitten kävin lahjaan käsiksi. Voitte kuvitella (vai voitteko?) hämmästykseni, kun paketista paljastui Moccamaster! Härregyyd! Itkuhan siinä pääsi :D Nytkin leuka väpättää jo pelkästä ajatuksesta. Aivan mahtilahja ja yli kymmenen vuotta palvellut Philipsin Cucina pääsee nyt ansaitulle eläkkeelle.

Kakun olin toki tehnyt. Yhtään en liioittele, kun sanon, että kirjaimellisesti väänsin itkua sitä tehdessäni. Oli jo kiirus, Pikkusisko kärtyisenä ja se typerä toffeemassa oli päättänyt olla tekemättä yhteistyötä. Kakku kuitenkin valmistui mutta jäi aika paljon valjummaksi kuin suunnitelma, mikä minulla päässäni siitä oli. Saakohan siitä kukaan mitään tolkkua, mitä se on esittävinään? :D



Kakun osien reseptit taas jälleen kerran Kinuskikissalta. Pohja on sokerikakkupohja, kummassakin välissä on minttuvalkosuklaatäyte ja päällä toffeemassa. Tehosteena toisessa välissä ja kakun päällä on Lemon Curd- tahnaa. Mariannerakeitakin nakkasin ylimmäiseen kerrokseen. Nuppineulat on helmiäissprayllä maalattua spagettia ja pehmeitä hopearakeita. Karkit kiertämässä kakkua ovat olevinaan nappeja. Kauttaaltaan kakku on suihkuteltu helmiäisspraylla. Maku oli hyvä vaikka en muuten olekaan tekeleeseen tyytyväinen.

 Minulla on kaikista maailman kälyistä paras. Hahah, ette saa, all mine! :D Sellainen sielunsisaruus erilaisista elämäntilanteista huolimatta vallitsi jo ensitapaamisesta. Hän on sellainen ihminen, jota ei voi kuin ihailla. Pistipä tyttö taas pistepörssiinsä lisää pojoja (PLOPPLOP!), kun hän ukkokultansa kanssa minulle ojensi planketin, jota hengelläni varjelen. Ykköslempparibändini äijiltä synttärionnittelut! Tai no, suoranaista v*ttuiluahan se oli mutta enpä ole moisesta ilahtunut tässä mittakaavassa koskaan :D Tsaijai. Nimmarit ja kaikki.

Happy Birthday from Stam1na. Sensuroitu lapsiperhe-versio kortista. Kuka arvaa, mitä maalarinteipin alla oikeasti lukee? ;)
Metallimies muisti minua kankailla. Sain tilata kolme metriä kankaita ihan mistä halusin. Ah, parhautta. Äitini ja isäpuoleni lahjoivat minua iiiiihanalla Marimekon kylpytakilla ja teemaan sopivasti sain appivanhemmiltani pehmoisen pyyhkeen. Nyt vasta hoksaan, että saunapainotteisella linjalla mennään, sillä minun mummuni muisti minua laudeliinoilla :)

Synttäripäivän aikana Pikkusisko nostatti elämänsä ensimmäisen nuhakuumeen. Kerran aiemmin on kuumetta ollut mutta se tuli rokotteista. Toista kertaa elämässään pikkuneiti itkeskeli niin ettei tissittelykään tilannetta pelastanut. Kun edes Isosisko ei saanut pienen kasvoille hymyä, tiesin, että nyt ollaan kipeinä. Supot kehiin ja hoivaa ja huolenpitoa. Kuume oli poissa eilen aamulla mutta vielä vähän kärtyinen vauva meillä eilisen oli. Onhan se flunssa tympeä vaikkei kuumetta olisikaan. Toivottavasti tänään meillä on taas iloinen, hymyilevä ja touhukas vauva täällä kuten yleensä :)



Uni tuli lopulta äidin syliin <3 


Isosiskon taiteilema kortti
 Ihan mukavalta tämä kolmekymppisen elämä ainakin toistaiseksi tuntuu ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...