sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Tukka putkella!

Multa loppui lauantaipäivä ihan kesken. Aamusta iltaan kieli vyön alla painattanut menemään vaikka viikolla herkuttelin ajatuksella, että ompelen hela dagen. Isosisko on isällään viikonlopun ja kun ei muutakaan menoa ollut, niin mustiinpukeutuva metallimieheni oli valmiudessa viihdyttämään vauvaa mun ommellessa. Toisin kävi! :D 

Ystävä oli koirineen kaupungissa ja hänen kans ruukataan viedä älyvapaat juoksemaan johonkin metsään tai pellolle. Sinne suunnattiin siis heti aamupäivästä. Meidän tollo rakki juoksi ihan päättömänä menemään ja turhautuneena räksytti kaverikoiralle, kun se olisi puolestaan halunnut rauhassa nuuskutella luonnon tuoksuja.



Kuvia tuli otettua yli 350 kappaletta ja niistä viisi, (viisi!) oli onnistuneita. Melkoisesti vielä opettelemista tuon järkkärin käytössä :D Tässä kuitenkin muutama niistä viidestä ja mallina tietenkin meidän Jago. Päästin sen ihan irti juoksemaan pitkästä aikaa ja kylläpä se ottikin ilon irti! Olen koittanut lisätä hallintaa koiran kanssa touhutessa, kun se tahtoo välillä mennä ihan banaanit korvissa käskyistä välittämättä ja voi näinollen olla vaaraksi itselleen ja muille. Pitkässä, kymmenen metrin jälkiliinassa, on vähän enemmän vapauksia kuin tavallisessa talutusremmissä mutta hallinta pysyy mulla. Nyt, kun oli koirakaveri mukana, luotin siihen, että Jago pysyy lähettyvillä irtikin, ja keskittyy tyttökaveriinsa eikä vaikka taivaalla lentäviin lintuihin, joihin se on ihan fiksoitunut. Nämä neljä kuvaa taitaa olla muuten ne ainoat, joissa Jago oli paikallaan ;)


Sitten tein pienen keikan naapurikaupunkiin, joka poiki tuomisia: kaksi ihanaa vanhaa pussilakanaa, joista onkin jo vähän visiota mielessä pienille sukulaisneideille :) Uusin numero käsityölehdestä ihan väkisin halusi minun laukkuun eikä jäädä äidin luokse, joten pakkohan se sitten oli mukaan ottaa. Matkalla, kun kerrankin yksin ajelin, kuuntelin piiiitkästä aikaa Stam1naa ja semmoset reisirummutussessiot otin, että ihme kun ei mustelmia tullut. Tuli ihan kesän 2012 Qstock mieleen, kun helteessä, pää hiessä, heilutettiin tukkaa samaisen bändin tahtiin mustiinpukeutuvan metallimieheni, maailman parraimman kälyseni ja hänen silloisen miehensä kanssa. Voi jehena mikä reissu ja aivvammakiat muistot :) Tässäpä yks maistiainen siitä reissusta, kun Dobermami on ihan fiiliksissään.


Ehdinpä ommellakin vielä iltasella! Yksi joululahja valmistui ja toinen puolivalmistui. Oi ja voi, kunpa voisin pelkällä ajatuksen voimalla valmistaa kaikkia niitä ihania ideoita, joita päässäni pyörittelen jatkuvasti. Miten ihmeessä ne muut perheenäidit ehtii ompelemaan?? Ehkä niillä ei ole koiraa ;D Kello vetelee jo puolta yötä ja vauva herää taas vähintään yhdesti (todennäköisesti useammin) syömään, jotennnnnn... MORO!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...