perjantai 19. tammikuuta 2018

Hääpäivän meikki ja kampaus



Palataanpas taas häähumun pariin. Tällä kertaa kurkataan vähän tarkemmin minun meikkiäni ja kampaustani. Lähtökohtana meikissä oli tumma, marjaisa huulipuna, joka pysyisi siinä missä pitää oli kyseessä puhe tai pussaaminen. Kampaukselle asettamiani toiveita olivat, että sen painopiste olisi alhaalla ja ettei se olisi liian sliipattu. Sekä kampaus että meikki tulisi myös toteuttaa meillä kotona.


Kampaajan valitseminen

 

Minä olen käynyt jo aika monta vuotta yhdellä ja samalla kampaajalla - The Parturin Marikalla. En ole hysteerisen tarkka kampaajavalinnassa, sillä minulla on vahva luotto koulutettujen ihmisten osaamiseen ylipäätään. Itselleni tärkeämpää on aina ollut se, että kampaamoon mennessä oma fiilis on tervetullut, ja että kampaajan kanssa kemiat sopivat yksiin. Kun olo on mukava ja rento, niin sen oman näkemyksensäkin tohtii sanoa reilusti ääneen. Minulle se ei ole aivan itsestäänselvää. Marikan kanssa nämä asiat kuitenkin toteutuivat, ja näin vuosia myöhemmin on tietysti mukavaa sekin, että ollaan tultu tutummiksi ja sitä myötä kampaamokäynnit ovat vieläkin odotetumpia tapahtumia.

Suuntasin siis ensimmäisenä luottokampaajani pakeille, kun hääkampausasiat tulivat ajankohtaisiksi. Esitin hänelle ensin vain muutaman ideakuvan toivomani kampauksen tyylistä ja kerroin häiden ajankohdan sekä täsmensin, että kampaus toteutettaisiin meillä kotona. Esitykseni sai vihreää valoa ja kampaajavalinta lyötiin lukkoon. Minulla oli tuolloin meneillään oman hiusvärin kasvattamisprojekti mutta tympäännyin kellertäviin latvoihin siinä määrin, että pikkuisen rikoin sopimusta itseni kanssa ja vauhditin prosessia. Toukokuun lopulla värjättiin koko tukka vastaamaan minun omaa tyviväriäni ja laitettiin vaaleampia raitoja kokonaisuutta kirkastamaan.

 

Koekampaus - turhaa rahan- ja ajanhukkaa?



Muutamaa viikkoa ennen hääpäivää kävin koekampauksessa, jolloin vielä kylmennettiin sävyä hapetevapaalla Elumen- sarjan värillä, ja sain juuri sellaisen harmaan "mummotukan" kuin halusinkin. Koekampaus oli ainakin itselleni aivan ehdottomuus, koska sen perusteella pystyin vielä täsmentämään toiveitani ja esittämään muutoksia hääpäivän kampaukseen. Kampaajakin hyötyy koekampauksesta. Hän pääsee kokeilemaan miten asiakkaan hiukset käyttäytyvät kyseistä kampausta tehdessä ja mitkä tuotteet/menetelmät sopivat parhaiten halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. En suosittele kenellekään koekampauksen skippaamista. 


Hääkampaus

 

Erilaiset lettikampaukset ovat nyt kuuminta hottia. Erityisesti jos ne ovat hieman boho- tyylisiä, viimeistelemättömiä ja "sutaistun näköisiä". Hieman sitä tyyliä tavoittelin itsekin. Pinterest on oikea aarreaitta inspiskuvia etsiessä, mutta sieltä niitä napsii aika moni muukin. Tykkään omaperäisyydestä, ja niinpä kaivelin sen oman varsinaisen inspiraatiokuvani jostain muualta. Niin muualta etten enää kuvan tallentamisen jälkeen löytänyt sen lähdettä. Lopullisessa kampauksessani oli lettiä mutta pääasiassa se koostui tuollaisista kieputetuista hiusosioista. Ilmavuutta se sai valkista. 

Halusin pitkän taivuteltavan hiuskorun osaksi kampausta mutta sen lisäksi halusin myös hunnun. Tärkeää minulle oli kuitenkin myös mahdollisuus poistaa huntu niin, että hiuskorua ei tarvitsisi irrottaa. Koekampauksen perusteella totesimme, että hiuskorussani olevat helmikoristeet ja blingit sulautuivat osaksi kampaustani niin, ettei sitä oikeastaan voinut liikutella ilman riskiä kampauksen suttaantumisesta. Totesimme, että paras tyyli edetä oli tökätä huntu nutturaan korun päältä, josta se oli myös helppo vetää pois.







 

Burgundia häämeikissä


Meikkaajan valinta oli vielä helpompi homma. Tarjontaa ei meidän pienessä kaupungissa ole liiaksi asti ja toisaalta vakuutuin jo ensimmäisestä hänen työnäytteitään katsellessani. Kauneushoitola Jennyn Hetki 'n Jenny on sanalla sanoen hyvä meikkaamaan, mukavan jämäkkä persoona (en tykkää joojoo- ihmisistä vaikka kuinka palveluammatissa olisivat), suostui kotikäynnille ja nappasi heti kopin minun ideastani tumman syksyisestä meikistä.

Minua ei ole koskaan kukaan meikannut, jos poisluetaan lapsuuden meikkikokeilut kavereiden kanssa ja kännisähläämiset sitten myöhemmällä iällä. Koemeikki itsessään oli siis jo tosi huippu kokemus! Jälleen painotan kuinka tärkeää on, että sen koemeikin ylipäätään teetättää. Minä otin siitä sellaisen tärpin, että toivoin kulmani muotoiltavan hieman pidemmiksi. Koemeikkiin eroa oli myös se, että hääpäivänä minulla oli ripsipidennykset. Eipähän tarvinnut olla huolissaan mahdollisesti leviävästä ripsiväristä, ehdoton plussa itkumorsiamelle.

Meikki rakentui siis minun huulipunani ympärille. Löysin juuri oikean sävyn vähän sattumaltakin Kokkolan *Kicksistä, johon ajelehdin sisään siksi, kun en ollut koskaan aiemmin siellä käynyt. *Smashboxin Always On, nestemäinen mattapuna sävyssä *Miss Conduct, oli juuri mitä halusin: sävyltään, kestävyydeltään ja mahdollisimman vähäiseltä tahraavuudeltaan. Mitään tulisuudelmia tuskin tämäkään kestäisi mutta peruspussailuista ei ollut moksiskaan.

Jenny meikkasi minun sukurasitteeni, eli raskaat silmäluomet niin, että kaunis burgundi luomiväri näkyi kulmia kohottelemattakin. Meikkipohja oli niin peittävä ettei jännityksen, esilläolon tai kuohujuoman aiheuttama punoitus ilmeisestikään näkynyt, koska yhtään typerää kommenttia punastelusta en päivän aikana onneksi kuullut (täsmennys: ne ovat kaikki typeriä). Meikki ei säikähtänyt kyyneliäkään, kun noudatin saamaani ohjetta siitä että kasvoilta ei saisi pyyhkiä mitään vaan paperilla sievästi painella.


Millainen on hyvä häämeikki?



Jälkeenpäin olen miettinyt olisiko se vaaleampi ja kevyempi meikki ollut tällaiselle kolmekymmentäjotain- kypsälle morsmaikulle parempi. Tulin siihen tulokseen, että jos olisin valinnut turvallisemman vaalean meikin niin olisin harmitellut sitä jälkeenpäin. Sitäpaitsi, meikkaajani Jennyn linjaus asiaan oli yksinkertainen: hyvä häämeikki on kestävä ja asiakkaan itsensä näköinen. Omani oli molempia.







Kynnet ja ripset minulle taiteili Salonki Miina.















Kestikö meikki kyyneliä, pitivätkö kampauksen pinnit?


Kyllä ja kyllä! Hääpäivänä saatoin keskittyä olennaiseen eikä kampauksen tai meikin kestävyydestä tarvinnut huolehtia. Huulipunaa toki lisäilin muutamaan otteeseen, esimerkiksi ruokailun jälkeen. Illalla pyyhin sen lopulta kokonaan pois, kun häiden suunniteltu ohjelma oli ohitse. Kampaukseni antoi periksi vasta noin kahdelta aamuyöllä, kun olin hyppinyt ja pomppinut tanssilattialla monta tuntia. Silloin purin kampauksen kokonaan auki, mutta pohjalle tehdyt kiharat olivat paikallaan vielä aamullakin! Kaikenkaikkiaan vahvat suositukset kaikille minun häätyylini luoneille ammattilaisille ja suuret kiitokset kun teitte minusta niin kauniin <3


Kaikki postauksen kuvat: ReettaKristin Photography 

  • Kaikki häitämme koskevat postaukset löydät häät- tunnisteella.
  • Hääpuvustani voit lukea täältä ja postauksen ensimmäisessä kuvassa näkyvistä hääkorviksista (joita en muuten ole itse edes valinnut!) tästä.
  • Häitä varten kasvattamani kuontalo koki aikamoisen muutoksen häiden jälkeen. Lue enemmän täältä.

* Affiliate- linkki. Linkin kautta tekemäsi ostot tuottavat minulle pieniä blogituloja.

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Suosituimmat postaukset 2017

Täällä blogissa on selvät suosikkipostaukset, jotka ovat sinnitelleet kärkikahinoissa ihan niiden julkaisusta lähtien. Niiden lisäksi on kuitenkin muutama muukin kirjoitus, jota te olette lukeneet mielellänne. Listasin vuoden 2017 suosituimpien postaukset, olkaapa hyvät. Idean postauksen toteuttamiseen sain ystäväni Lauran NauravaNappi- blogista.

Blogin taannoisen nimenvaihdoksen myötä paletti meni hetkellisesti sekaisin. Toteutin uudistuksen typerästi, ja siinä tohinassa kelkasta tippui sekä lukijoita että Google Analytics. Seuraan sitä varmaan vähän turhankin laiskasti, joten tajusin päivittää sen ajan tasalle vasta huhtikuussa. Ensimmäisen vuosineljänneksen tilastot ehkä puuttuvat, mutta tiedän ilman niitäkin, että tämä on ollut blogille ihan huippu vuosi. Se tavoittaa nyt enemmän lukijoita kuin koskaan aiemmin! Oma tyytyväisyyteni tuottamaani sisältöön on sekin aiempaa parempi.

Ompeluaiheisia postauksia on blogissa eniten, ja niitä löytyykin kokoamaltani listalta monta. Häät olivat menneen vuoden vallitseva teema omassa henkilökohtaisessa elämässäni. Niinpä onkin aika luonnollista, että niitä koskevia postauksia kirjoittelin eniten. Uusi vuosi tuo pikkuisen vielä hääjuttuja lisää, mutta myös paljon muuta. Tässä kohtaa haluan kiittää teitä lukijoita onnellisesta vuodesta 2017.


Ompelu

 



Ykkössuosikkina listalta löytyy Baby Born- nuken vaatteisiin kaavoja.
Luetuin postaus pitää sisällään linkin, josta pääsee lataamaan itselleen kaavat Baby Bornille kaavoitettuun bodyyn, peplumiin, housuihin ja frillamekkoon. Postauksessa on myös muutama linkkivinkki nukenvaatteita koskien.

Toiseksi luetuin postaus on ensimmäinen jakoon laittamani kaava ever. Muistan, että tämän Baby bornin DIY vinovetoketjujumppiksen julkaiseminen pelotti kauheasti. Jännitin sitä, että piirtämäni kaava lytätään tyystin. Olinpa onneksi väärässä! Sain oikeastaan pelkästään positiivista palautetta vaikka kaava tulostui ensin miten sattuu. Postaus on alunperin peräisin joulukuulta 2016 mutta sitä parannellessani onnistuin julkaisemaan sen uutena postauksena uudestaan, hups!

Kuositteluohje vinovetoketjujumpsuitiin on sekin kestosuosikki. Kotimaisen Gugguun käyntiinpolkaisema vinojen vetoketjujen voittokulku ei näytä loppuvan. Kieltämättä sopii kyllä omaankin silmääni tuo epäperinteikkäämpi vetoketjun sijoittelu. 


Häät


Kuva: ReettaKristiin Photography

Kuva: ReettaKristiin Photography

Kuva: ReettaKristiin Photography
 
 

Kaasojen mekot olivat yksi minun lempparijutuistani meidän häistä. Minun ihanat naiset olivat niin kauniina kaikki ja mekkojen värivalinta erottuu ihanasti vallallaolevasta vaaleanpunaisesta. Luottonaisten mekoista kertova postaus on suosituin häitä edeltävistä jutuista.

Syyskuu eli hääkuukausi oli niin täynnä tohinaa etten ehtinyt kirjoittamaan kuin yhden postauksen. Se on naputeltu tuoreena rouvana vain muutama päivä häiden jälkeen, ja pitää sisällään kuulumiset hääkuplasta ja pimitetyt häämatkasuunnitelmat.

Tarinamuotoon koottu vihkitilaisuutemme kiinnosti teitä myös. Minä itkin vuolaasti postausta kirjoittaessani ja vaikka nyt muuttaisin siitä yhtä jos toista niin onpa silti ihanaa, että päätin tehdä homman näin sellaisen faktat tiskiin- tyylisen ratkaisun sijasta. 

Olen itse tunnustautunut herkkusuuksi mutta varmaan jollain muullakin olisi vähän tunnustettavaa?? Ainakin sen perusteella kuinka paljon häiden kakkubuffetista kertovaa postausta on luettu. Myönnetään, vesi herahtaa kielelle pelkästä ajatuksesta.


Muuta





Tukkaoperaatio 2017- postauksen suosio yllätti täysin. Vähän alkuun nolostelinkin, kun postaus keräsi lukukertoja, sillä uusi hiustyylini ei totisesti ollut rakkautta ensisilmäyksellä. Teidän ihanat kommentit uutta tukkaa koskien olivat niin kannustavia että sopeutuminen lyhentyneeseen kuontaloon helpottui. Nyt rakastan, rakastan, rakastan sitä! Tyttären look sekin on ollu ihastelujen kohteena viimeksi viikonloppuna, kun nähtiin sukulaisia. Hyväntekeväisyystempaus syöpälasten hyväksi keräsi 3656 lettiä, ihan huikeaa!

Ammattilaisen siivousvinkit osana toteuttamaani blogijoulukalenteria oli tosi tykätty postaus. Ei varmasti vähiten siksi, koska se sisälsi pienen arvonnan, hih. Kommentteja oli kiva lukea, siivouksessakin meistä on moneen junaan. Sain jokusia kysymyksiäkin ja lupaan palata niin myöhemmin. Arvonnan voittajaan olen ottanut jo yhteyttä, lämmin kiitos kaikille osallistuneille. 

Alkuvuodesta blogissa tahkoamani Bridal Bootcampin grand finale eli muutoskuvat ja loppuraportti keräsivät nekin uteliaita silmäpareja. Ymmärrän hyvin miksi, minullekin ennen ja jälkeen- kuvat ovat kuin huumetta. Hitsin ylpeä olen edelleenkin itsestäni, että tuollaisen tehokuurin vetäisin. Itselleni vihainen olen siitä etten osannut hidastaa kun oli sen aika. Kesällä into tehdä loppui kuin seinään ja tuota vuodentakaista tahtotilaa en ole saanut takaisin. Meidän vaaka onneksi sanoi työsopimuksensa irti jo ennen joulua ja olen onnellisen tietämätön kuinka karmea tilanne nyt on.

Mennyt vuosi ja sen luetuimmat postaukset näyttivät tältä, oliko joukossa sinun suosikkipostauksesi?

maanantai 1. tammikuuta 2018

Joulu 2017 (sisältää pari kattausideaa)

Kattaus joulupuurolle oli hyvin yksinkertainen. Kynttilöitä, pätkä lankkua, ruskuksen oksia ja kuivattuja appelsiinisiivuja.


kattaus joulupuurolle

joulukattaus_lounas
Marimekon Kuusikossa- lautasliinat on niin kauniit <3

kuivatut appelsiinit_joulukattaus

vinkki_joulukattaus

luonnollinen joulukattaus

jouluperinne
Lumiukko on osa meidän jouluperinnettä.

lumiukko-ohjelma



havut_ruscus_joulukattaus
Tein joulukattaukseen havuista, ruscuksen oksista ja kolmesta neilikasta asetelman pieneen lasipurkkiin.

joulukattaus_punainen

joulukattaus_skandinaavinen
Vihreät kierrekynttilät löysin sattumalta paikallisen askarteluliikkeen poistokorista. Ihan täydelliset! Festivot sain äidiltäni vähän ennen joulua.

vihreä_kynttilä

jouluaatto

lahjojen avaus

jouluaatto_lapsi

joululahjoja

joulupäivä
Joulupäivänä ei olisi malttanut edes pukeutua. Kiire oli Legoilla rakentelemaan.

joulupäivä_lahjat

legot_poika

palapeli
Tämän palapelin kokosivat meidän pikkuiset ihan keskenään eikä edes tullut tappelua :D

joulukuusi (2)


Viikon blogitauon jälkeen palaan takaisin entistä ehompana! Aivan pursuilen ideoita ja sain joulupukilta lahjaksi kaikkea valokuvaukseen liittyvää, joten laukaisusormeakin syyhyttää kivasti. Meidän joulumme oli mukavan tunnelmallinen ja läheisten täyttämä. Syötiin hyvin, saatiin huippuja lahjoja, vaihdettiin kuulumisia ja välipäivinä rentouduttiin ansaitusti. 

Jouluaatto etenee aina melkoisella sykkeellä enkä ehtinyt kameran varteen aivan niin usein kuin olisin halunnut. Toisaalta halusinkin fiilistellä ihan livenä. Kertyipä noita kuvia kuitenkin vaikka esimerkiksi ruoat ja kahvipöydän herkut jäivät kuvaamatta kokonaan. 

Lapset saivat pakettitolkulla Legoja! Friendsejä, Ninjagoja (kyllä, melkein kolmevuotias toivoi niitä ja melkoisen kärsivällisesti niitä sai koottuakin!), Cityjä, Juniorseja ja peruspalikoita tuli kaikkia. Isosisko sai esimerkiksi lahjakortteja monta, jättimäisen hevopehmon, kimaltelevan neulepuseron, VR- lasit, korvakorut, kirjan ja Nerf- pyssyn :D Pikkusisko sai Legojen lisäksi palapelin, vaatteita, sähköhammasharjan, saunatakin, Anna- nuken,  kirjan, Hevisaurus- teepparin, Muumi- aiheisen laulukirjan ja cd:n sekä muovailuvahaa. Pikkuveljen paketeista paljastui Bruderin metsäperäkärry, Ninjago- yökkäri, pyyhittävä piirrustustaulu,  kirja, vaatteita ja saunatakki.

Mekin oltiin Metallimiehen kanssa oltu kilttejä ja saatiin esimerkiksi retkireppu, jota toivottiinkin. Kaikki saivat lisäksi omat kynsikkäät, jotka testattiinkin makkaranpaistossa kun joulunpyhien jälkeen käytiin laskemassa mäkeä. 

Minulle tulee heti välittömästi joulunpyhien jälkeen jouluähky ja olenkin jo keräillyt melkein kaiken joulun pois. Kuusi lähtee sekin ihan lähiaikoina. Ensi vuonna sitten taas!

Miten sinun joulusi meni? Olitko ollut kilttinä?

PS: Vielä ehdit osallistua Sinituotteen siivouskitin arvontaan! Linkki arvontapostaukseen tässä.

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

HYVÄÄ JOULUA!



Suuri kiitos tätä joulukalenteria seuranneille, arvontaan osallistuneille, vanhoille ja uusille lukijoille sekä erityisesti kaikille teille kommentoineille. On ollut huisin mukavaa! Uusia ihan superkivoja juttuja on jo tiedossa mutta niistä lisää sitten vähän myöhemmin, jos kaikki menee kuten toiveissa on. Bloggaaminen ylipäänsä sai tästä tehokuurista kauheasti potkua ja opin tästä paljon. Pieni blogitauko on nyt paikallaan ja rauhoitun perheen pariin nautiskelemaan vuoden parhaasta juhlasta. 

Toivottavasti teillä on ollut yhtä kivaa kuin minulla! Jäikö muuten joku joulukalenteripostaus lempparina mieleen?

Nyt toivotan, ja nuo ihanat hymyilevät tontut tuossa kuvassa toivottavat myös, ihanaa ja rauhallista joulua!

Kuvakrediitit menevät minun taitavalle aviomiehelleni. Käypä kurkkaan hänen Instagram- tiliään, siellä on upeita kuvia! Linkki tässä.

lauantai 23. joulukuuta 2017

Joutsenpaita jouluksi








 Noshin joutsenet pääsivät minun uudessa väripakkomielteessäni joulupaidan rooliin. "Kaavana" minulla oli mun lempipaitani ja tälle kävi vähän kuin kävi tälle Vimman pikkuletistä ommellulle tunikallekin - ilman oikeaa kaavaa tekeminen kostautui. Jouduin pääntien osalta soveltamaan ja lopulta tein siihen vastalaskoksen. Yllättävän hyvin se siihen sopii.

Kuvia ottaessa pyrytti ja tuuli kauheasti, paitakin kastui hartioilta ihan märäksi ja paketin kultapaperin puolesta pelkäsin. Siinä on kummitytön paketti, toivottavasti lahja on mieluinen.

Tänään ollaan tehty viimeisiä joulujuttuja ja kovalla sykkeellä mentiin tänäkin jouluna ihan viime sekunneille asti. Ehkä sitä joskus oppii hölläämään? Tykkään kyllä touhuta, mutta en oikein ymmärrä tätä 24 tunnin vuorokausirajoitusta ottaa aina huomioon. 

Huomenna on viimeisen luukun vuoro, hui. Teille, jotka ette enää huomenna aio nettiä selailla tai blogeja lukea, niin sanon jo nyt: 


Oikein hyvää, herkullista, lämmintä, tunnelmallista, onnellista ja naurun täyttämää joulua!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...