lauantai 5. toukokuuta 2018

Loki- neuletakki

En ole kovin kummoinen neuloja taidoiltani mutta intoa onneksi piisaa sitäkin enemmän. Nautin itseni haastamisesta silloinkin, kun lopputulos ei välttämättä olekaan aivan sellainen kuin visio oli - tai sellainen kuin muut ovat tehneet. Ragga Eiriksdottirin luoma Loki- neule viehätti minua heti ensisilmäykseltä. Toteutus oli kuitenkin, jopa meikäläisen mittapuulla, harvinaisen pitkässä puussa, sillä vasta noin kaksi vuotta ohjeen tulostamisen jälkeen tuli vihdoin valmista! Tuohon aikaan mahtui jo kainaloihin asti neulotun takin purkaminen, koska käyttäjä itse ehti kasvaa siitä ohi.

loki_neuletakki

steekattu_neuletakki

Lankana käytin Novitan Aapoa, joka on blendiltänä sama kuin seiskaveikka mutta kerän koko on vain 100g. Aapo vastasi paksuudeltaan ohjeessa käytettyä lankaa. Käytin koon neljä puikkoja ja Magic Loop- tekniikkaa. Se oli tällaiseen työhön tosi hyvä! 

Tykkäsin, että ohje oli selkeä mutta kaaviokuvaa katsellessa piti kyllä rapsutella päätä. Onneksi FB:n neulontaryhmä tuli apuun ja kokeneemmat selvensivät, että kuviossa näkyvät mustaksi jätetyt ruudut eivät ole "mitään" ts. ne voi jättää tyystin huomiotta. Ovat siinä vain tekemässä kuvion paperilla selkeämmäksi. Minä neuloin koon 4 ja siitä tuli nyt 97cm pitkälle ja hoikalle oikein passeli. Oma ohjeeni on tämä alkuperäinen ja englanninkielinen, mutta Pieni lankarulla- blogista löytyy ohjeesta suomennos.

Neuletakissa yhdistyi mielestäni kivalla tavalla "aivoton" ainaoikein- neule mutta myös haasteellisempi kirjoneuleen osuus. Kuten kuvistakin huomaa olen parempi ompelijana kuin neulojana, sillä kirjoneule kiristää vaikka kuinka koitin tehdä löysää. Ainaoikein- neuleeni sensijaan ei ole hurjan siistiä sekään mutta eipä mitään, harjoitus tekee mestarin! Aiemmin olen neulonut Pikkuvelille Baby Sophisticate neuletakin.

steekkaus_neule

loki_neuletakki1 
loki_neule
Sovituskuvia ottaessa meinasi jousipyssymiehellä tulla aivan hiki, neule on siis ainakin lämmin!
Kihelmöivin osuus takin teosta oli ehdottomasti se, kun steekkasin eli aukileikkasin työllä ja tuskalla neulotun neuleen auki. Tikkasin ensin reunat ompelukoneen tiheällä siksakilla moneen kertaan ennenkuin uskaltauduin leikkaamaan. Toistaiseksi purkautumia ei ole mutta eipä neuletta ole vielä sovituskuvia enempää käytettykään. Sopiva vetoketju löytyi kerrankin suoraan omista varastoista.

Jännitin tosi paljon sitä, mitä herkistä herkin käyttäjäni tuumaa villalangasta neulotusta takistaan, mutta sovittelujen perusteella ei ainakaan niin paljoa kutissut että se olisi harhauttanut ajatukset hengarilla jousipyssyllä  ampumisesta. Valmis neule pestiin ennen steekkausta villanpesuaineella ja huuhteluveteen laitettiin hiustenhoitoainetta, joka varmasti vei villan karkeutta ja pistelevyyttä pois. Kestovaippa-ajat ovat jo niin kaukana takanapäin ettei lanoliinia enää kaapista löytynyt, se olisi varmasti ollut hoitoainetta parempi vaihtoehto.

Projekti oli ihanan haasteellinen ja onnistumisen ilo oli suuri vaikka jälki voisikin olla paljon siistimpää. Hyvä puoli tällaisessa hieman epäkurantissa lopputuloksessa on se, että jää nälkä onnistua ihan kunnolla. Olenkin pyöritellyt ajatusta tällaisen neulomisesta myös Pikkusiskolle.

Tässä työssä siis käytin sekä Magic Loop- tekniikkaa että steekkausta, oletko sinä kokeillut kumpaakaan? 

Jos neulomisjutut kiinnostavat niin sinusta voisi olla mukavaa lukea myös nämä postaukset:

tiistai 24. huhtikuuta 2018

Kevätkylvöt lasten kanssa? Lue ensikertalaisen vinkit

Minussa on hyvin vähän, jos ollenkaan, hortonomin vikaa mutta tykkään kokeilla kaikkea uutta ja ennenkaikkea tehdä itse. Koska minulla on omasta takaa kolme innokasta apuria, päätimme lasten kanssa kokeilla esikasvattaa muutamaa erilaista kesäkukkaa ja hyötykasvia. Kevätkylvöt lasten kanssa onnistuivat hienosti ja nyt haluankin antaa omat vinkkini asiaa koskien, jotta sinä välttyisit tekemästä niitä virheitä mitä minä tein.



Mitä siemeniä kannattaa valita ja mihin ne istutetaan?


Kylvöön kannattaa valita helposti kasvatettavia lajeja. Me valitsimme kukiksi Isosamettikukan ja Tarhakehäkukan.  Hyötykasvit rajasimme näin ensialkuun porkkanaan ja chiliin. Kovin paljoa en asiaan etukäteen perehtynyt mutta meidän valinnat ovat sellaisia yleisesti helposti kasvatettavina pidettyjä kasveja. Sittemmin kyllä hoksasin, että porkkanaa ei ainakaan ruukata esikasvatella vaan kylvää suoraan maahan, hups. Suosittelisin siis noudattamaan ohjeita.

Siemenpusseissa on takana infoa milloin siemenet täytyy esikasvattaa, milloin ne laitetaan maahan ja koska ne kukkivat tai tuottavat satoa. Siellä kerrotaan myös millaiseen syvyyteen ne kylvetään ja kuinka paljon tilaa ne tarvitsevat kasvaakseen. Porkkanan siemenet olivat niin minipieniä, että niitä ropsautimme useamman samaan koloon, koska ajattelin etteivät ne idä kaikki kuitenkaan. Näyttäisi siltä että olin väärässä. Vain aika näyttää miten tämä ahnehtiminen kostautuu.

Me kylvimme siemenet Kärkkäiseltä ostettuun esikasvatuslaatikkoon turveruukkuihin ja Kekkilän taimimultaan. Kasvatuslaatikossa oli mukana kaikki mitä tarvitaan ja ilmeisesti nämä turveruukut voi sitten törkätä taimineen suoraan maahan tai mihin ikinä päätyvätkään. Tikkuihin merkkasin mitä olimme kylväneet, kastelin ja asetin kannen päälle. Kasvatuslaatikon sijoitin keittiön pöydälle, joka on valoisimpia paikkoja meillä ja keskeinen sijainti esimerkiksi kasvun seuraamista ja kastelua ajatellen. 

isosamettikukka_esikasvatus

esikasvatuslaatikko


Kauanko itämisessä kestää?


Alle viikossa pilkistivät ensimmäiset vihreät mullan seasta - isosamettikukat ja porkkanat. Kolmanneksi esiin nousivat tarhakehäkukat mutta chilit antoivat odottaa itseään. Ajattelin jo etteivät ne itäneet ollenkaan mutta sieltä ne nousivat reilu viikko kylvämisen jälkeen! Kantta pidin laatikon päällä pikkuisen liian pitkään, sillä aurinkoisella paikalla märkä multa osoitti homehtumisen merkkejä hyvin nopeasti. Ongelma näytti korjaantuvan pelkästään sillä, että otin kannen pois. Kohtahan nuo taimet saisi varmaankin koulia ravinteikkaampaan multaan ja varsinaisiin ruukkuihin tai laatikoihin kasvamaan.

Vinkki viitoseni kuuluu näin: pidä kantta päällä vain siihen asti kunnes taimet kurkistavat mullasta. Jos laatikko on suorassa auringonpaisteessa pidä erityisen hyvää huolta siitä, että multa ei pääse kuivahtamaan, sillä juuri itäneet taimet ovat tosi herkkiä. Minä onnistuin yhden isosamettikukan taimen nujertamaan kun pidin suorassa auringonvalossa ja laistin kastelun. Minä kastelin päivittäin suoraan multaan ja lisäksi sumuttelin taimia, vaikutti olevan toimiva kombo.

taimien_esikasvatus-2
Pikkuisia porkkanansiemeniä taisi vahingossa eksyä isosamettikukalle tarkoitettuun ruukkuunkin.

esikasvatuslaatikko_viikko_kaksi

 

Mitä maksaa?

 

Projektin kokonaiskustannukset jäävät melko pieniksi. 10L säkki taimimultaa maksoi 3.70e ja esikasvatuslaatikko 5.90e. Ostamamme siemenet kustansivat yhteensä 11.20e emmekä edes valinneet halvimpia vaan otimme rohkeasti luomuakin. Kaikkia tarvikkeita kului vain vähän eli useampiakin kylvöjä tekee samalla rahalla. Nämähän voi vaikka jakaa useamman perheen kesken ja kylvää porukalla :D Kaikenkaikkiaan rahallista panostusta vaadittiin 20.80 euroa.

Lapset ovat seuranneet suurella mielenkiinnolla kylvämiensä siementen kasvamista. Minä uskon, että näin he oppivat ymmärtämään ihan käytännössä mitä kaikkea tarvitaan, jotta siemen itää ja kasvi pääsee kasvamaan. Tästä on piisannut puhetta muutoinkin kuin kasvatuslaatikon äärellä, ja ollaan ihmetelty luontoa selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Lapsille oli myös tärkeää saada nimetä omat kasvinsa ja nimikkokukkansa he saavat myös itse koulia jahka ensin selvitän koska on oikea aika. Toivottavasti näistä riittää iloa koko tulevaksi kesäksi!

Oletko sinä koskaan esikasvattanut taimia? Onnistuitko? Voisitko ajatella tekeväsi jotain tällaista lasten kanssa?

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Henkselihame ja frillapaita

Pikkusiskon mekkohylly suorastaan pursuilee. On frillamekkoa, taskumekkoa, kellohelmamekkoa, collegemekkoa, yksiväristä ja kuviollista.. mutta hameita hänellä ei ole ollut kuin yksi. Kun henkselihameiden buumi valtasi lastenvaateharrastajat niin ompelijoiden kuin valmisvaatteiden ostajien keskuudessa minäkin halusin omani. Toteutuksessa sitten perinteisesti kesti vähän pidempään.

 Pikkusiskon kaapissa oli pitkään vain yksi hame - KappAhlin tyllihame, jota pidettiin varattuna parempaan menoon. Joskus ompelin neitokaiselle Gugguun ballerina- hameen tyylisen laskoshameen. Siitä tuli aivan liian suuri ja se muuttikin ystävän isokokoisemman lapsen vaatekaappiin. Aivan vasta FB:n kirppiksellä silmiin osui juurikin tuo linkkaamani Gugguun hame ja ostin sen. Sen kaveriksi sitten sain aikaiseksi ommeltua henkselihameenkin.

Homma oli kaavan puolesta yksinkertainen. Hameeseen piirsin kellohelman Unelmallisen ohjeella ja silmämääräisesti arvioiden leikkasin vyötärökaitaleen ja henkselit sekä koristerusetin taakse. Halusin hameen olevan takaa pidempi mutta tein juuri sen virheen, jota leikatessani muka niin huolellisesti varoin. Leikkasin takakappaleen niin, että se oli keskeltä takaa saman mittainen kuin edestäkin mutta sitten ne "välimatkat" sivuille tekivät mutkat alaspäin. Äh! Myöhäisen ajankohdan leikkuut eivät näemmä sovi yhteen ajattelun kanssa. Kangas hameessa on muistaakseni Kärkkäiseltä ostettua harmaata trikoota, joka joustaa ärsyttävän vähän mutta on sävyltään mukava keskiharmaa.

henkselihame_ja_frillapaita2henkselihame_ja_frillapaita4
henkselimekko_ja_frillapaita1henkselihame_ja_frillapaita3

Paidan kaavassa en ottanut riskejä. Leikkasin ompeluystävältä saadusta raikkaasta raitatrikoosta takaa pidemmän paidan samalla kaavalla, millä olen tehnyt tämän paidantämän paidan ja tämän mekon. Monikäyttöinen kaava siis ja isontamisen tietysti hoidan ammattimaisesti leikkaamalla reilut saumanvarat tai siirtämällä kaavaa hieman keskiviivalta, heh. Frillat lainasin Cocoon dressistä, joka vilahtaa täällä. Paidasta tuli tosi hyvä ja tuollainen pirteä raita sopii hyvin sekä malliin että mallille.

Ei olisi haitannut vaikka olisin hameen helmaa jatkanut hieman pidemmäksi, aavistuksen höllännyt olkaimia ja tehnyt taakse suuremman rusetin. Nämä seikat eivät kuitenkaan haitanneet Pikkusiskoa itseään tippaakaan, kun hän pyörähteli kameralle helmat hulmuten (ja pikkarit vilkkuen! Tästä syystä en voinut pyörähtelykuvia tähän postaukseenkaan laittaa). On se ihanaa, kun lapsi onnellisena ottaa äidin ompelemat vaatteet vastaan. Sekin tulee ajan myötä muuttumaan, otan siis ilon irti nyt.



henkselihame_ja_frillapaita5





Mitäpä sinä olet ommellut viimeksi?